Toimintaympäristö

TEHTÄVÄ
Oman toimintaympäristön, -alueen kartoitus, kasvien ja sienien esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä (kasvuaika, satovaihtelu)

-Luonnonsuojelulailla rauhoitetut kasvi- ja sienilajit

-Uhanalaiset kasvi- ja sienilajit

-Paikallisesti merkittävät kasvi- ja sienilajit.

-Kasvilistaus > karttapaikannusKirjoita tekstisi tähän...

Portimojärvi on Tengeliöjoen järvilaajentuma. Järvi on kooltaan 448,6 ha. Rantaviivan pituus on 17,4 km. Järvi on hyvin matala, sen suurin syvyys on 1,7 m. Portimojärven ekologinen tila on hyvä.

Veden väri on ruskea ja humuspitoinen (kalapaikka.net). Järvi on lievästi rehevä. Portimojärveen laskevia vesistöjä ovat Sammaljoki, joka laskee järveen pohjoisrannalla.

Pohjoisrannalla järveen laskee myös Sorvanoja ja etelärannalla Sonkajoki. Lisäksi järveen laskee useita nimettömiä puroja/ojia. (käy ottaan tähän sorvanojasta kuva).

Portimojärvi on matala luhtarantainen lintuvesi.

Vesi- ja rantakasvillisuus on runsasta. Laajimmat peltoalueet ovat Taloniemessä.
Erityisesti eteläisen Lapinlahden rannoilla on laajoja pensas- ja avoluhtia.

Portimojärvellä yleisimpiä lintulajeja ovat mm. naurulokki, pajusirkku, ruokokerttunen, tavi, tukkasotka, haapana, liro, sinisorsa, telkkä ja taivaanvuohi. Muu eläimistö koostuu tavanomaisista lähellä ihmisasutusta viihtyvistä eläinlajeista.
Omien havaintojen mukaan alueella on pöllöjä, kotkia.
Aavasaksan alueelle Seitap Oy:n (2007) tekemässä luontoselvityksessä linnuista havaittiin korppi, västäräkki, metsäkirvinen, laulurastas, hömötiainen, pyy, tuulihaukka, kulorastas, pajulintu, peippo, laulurastas ja punarinta.

Tengeliönjoki on suosittu kalajoki, vaikka sen alajuoksulle rakennettu Portimokosken voimalaitos estääkin vaelluskalojen nousun Tornionjoesta. Saaliskaloja ovat muun muassa hauki, ahven, taimen, siika ja harjus.

Portimojärvi on Tengeliöjoen järvimäinen laajentuma Ylitornion kirkonkylän koillispuolella. Portimojärvi kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA). Se on myös maakunnallisesti merkittävä lintualue, eli nk. MAALI-alue. Portimojärven rannalla on peltoalueita ja ympärillä enimmäkseen ojitettuja soita. Järven linnusto on monipuolinen ja runsas. Pesimälajistoon kuuluu useita eteläisiä lintulajeja, jotka Portimojärvellä esiintyvät levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Portiomojärvi onkin yksi Lapin arvokkaimmista vesilintualueista. Portimojärvi on maakunnallisesti merkittävä muuttolintujen levähdysalue. Alueen rajausperusteena on vesilintujen määrä ja kriteerilajeina joutsen, isokoskelo, tukkasotka, pikkulokki ja suokukko. Portimojärven pesimälinnustoon kuuluvat mm. haapana, härkälintu, isokoskelo, jouhisorsa, lapasorsa, lapintiira, naurulokki, pikkulokki, silkkiuikku, tukkasotka ja uivelo. Portimojärvi on myös arvokas vesilintujen ja kahlaajien kerääntymisalue. Järven pohjoisrannalla on lintutorni. Maakunnallisesti arvokkaan lintualueen rajaus on 630 ha.

Portimojärven länsirannalla on pieni soistumassa oleva lahti, jonka rannalla on pajuluhtaa. Ylempänä on pieni hyvin vetinen avosuo. Suon poikki kulkee sähkölinja. Pajuluhdat ovat Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan koko maassa silmälläpidettäviä (NT). Pohjois-Suomessa ne eivät ole uhanalaisia.
Pajuluhta on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö.

Lapinleinikki on luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu ja Suomen vastuulaji. Lapinleinikki ei ole uhanalainen. Sen kasvupaikkoja ovat puronvarret, lähteiden ympäristöt ja ruoho- ja heinäkorvet. Lapinleinikistä on havaintoja kaava-alueen pohjoisosan Iso Himovaaran alarinteiltä. Maastokäynnillä lapinleinikkiä havaittiin Tengeliöjoen pohjoisrannalla, jossa sitä kasvoi ojitetussa korvessa.
Lapinleinikin levinneisyyskartta
Tunnistaminen

Lapin maakunnallisesti arvokkaita lintujen kerääntymisalueita ovat Portimojärvi, Kuivakangas ja Pahasuo, Kauliranta, Kannalanlahti, Purasenvaaran pellot ja Närkki sekä Taroniemi (birdlife.fi)